Jouhikon viritin netissä
Jouhikko eli jouhikantele on Suomen ja Karjalan perinteinen jousella soitettava lyyra. Sibelius-Akatemian jouhikkosivuston mukaan G-vireinen kolmikielinen jouhikko viritetään yleensä a1–d1–g1: 1. kieli g1 (G4, 392 Hz) on perussävel, jota soitetaan vain jousella, 2. kieli d1 (D4, 293,66 Hz) on keskellä soiva bordunakieli ja 3. kieli a1 (A4, 440 Hz) on melodiakieli, jota lyhennetään sormien selkäpuolella.
G-vireisen jouhikon kielet ja taajuudet
Sibelius-Akatemian a1–d1–g1-viritys. Tasavireiset taajuudet, kun A4 = 440 Hz; vireen korkeus on sopimus eikä kiinteä.
| Kieli | Sävel | Taajuus (Hz) |
|---|---|---|
| 3. kieli – melodiakieli | A4 | 440,00 |
| 2. kieli – borduna (keskellä) | D4 | 293,66 |
| 1. kieli – perussävel (vain jousella) | G4 | 392,00 |
Näin käytät
- Napauta Laita mikrofoni päälle, salli käyttö ja tuo puhelin lähelle soitinta, sillä jouhikon ääni on hiljainen ja kahiseva.
- Aloita keskimmäisestä bordunakielestä (D4). Vedä jousella yhtä avointa kieltä kerrallaan tasaisella paineella ja odota, että lukema tasaantuu.
- Viritä sitten melodiakieli kvintin bordunan yläpuolelle (A4) ja lopuksi perussävelkieli kvartin bordunan yläpuolelle (G4). Osoitin vasemmalla: kiristä; oikealla: löysää.
- Tarkista lopuksi korvalla: borduna ja melodiakieli soivat yhdessä puhtaana kvinttinä, borduna ja perussävel puhtaana kvarttina, ilman huojuntaa.
Ohjeet ja selitykset
Jouhikolla ei ole kiinteää absoluuttista vireen korkeutta: G-viritys on vakiintunut sopimus, ja tämä viritin näyttää sen tasavireisinä tavoitteina, kun A4 = 440 Hz. Soitin nimetään perussävelen mukaan, ei bordunan, joten G-vireisen jouhikon borduna on D.
Keskimmäinen kieli on borduna
Jouhikon kielet eivät nouse järjestyksessä kuten viulussa. G-virityksessä matalin kieli D4 on keskellä, perussävel G4 on kvartin ja melodiakieli A4 kvintin bordunan yläpuolella, ja G4 ja A4 ovat kokonaisen sävelaskeleen päässä toisistaan. Väite, että kaikki kielet viritetään kvinteittäin, ei siis pidä paikkaansa.
Melodiakielellä sormet antavat Sibelius-Akatemian mukaan etusormella b1 tai h1, keskisormella c2 tai cis2, nimettömällä d2 ja pikkusormella e2 ja siitä ylöspäin. Perinteiset sävelmät liikkuvat noin kuuden sävelen alueella G4–E5. Ulompaa kieltä voidaan myös virittää bordunan alapuolelle toiseksi bordunaksi tai ylemmäs melodiaa varten, joten keskikieli ei ole aina matalin.
Vanhat jouhikot, kaksikieliset ja yhteissoitto
Kaikkia jouhikkoja ei ole tehty G-viritykseen. Sibelius-Akatemian mukaan perinnesoittajien Feodor Pratšun ja Juho Vaittisen soittimien virityskorkeus oli F:ssä, sävelaskeleen nykyistä G-viritystä matalammalla. Jos soittimesi on rakennettu matalammaksi, pidä samat välit eli perussävel kvartin ja melodiakieli kvintin bordunan yläpuolella ja tarkista sävelet kromaattisella virittimellä sen sijaan, että kiristäisit jouhikieliä A4:ään asti.
Kaksikielisessä jouhikossa kielet ovat kvintin tai kvartin päässä toisistaan, eikä yhteistä absoluuttista karttaa ole; yksi dokumentoitu soitin on viritetty suunnilleen keski-C:hen ja sen yläpuoliseen F:ään. Kantelen tai muiden soittimien kanssa viritä perussävel yhteiseen sävellajiin ja siirrä bordunaa ja melodiakieltä samassa suhteessa. Sivu koskee vain avoimia kieliä.
Vinkit
- Jouhikieli kahisee, joten osoitin heiluu vedon alussa. Pidä jousen paine tasaisena ja lue sävel vasta, kun ääni on tasaantunut.
- Uusi kieli, varsinkin jouhikieli, venyy paljon ja reagoi kosteuteen ja lämpötilaan. Viritä useita kertoja ensimmäisinä päivinä ja ennen jokaista soittokertaa.
- Kitkatapit luistavat helposti: paina tappia kevyesti sisäänpäin samalla kun käännät, niin se pysyy paikallaan.
Usein kysytyt kysymykset
Mihin säveliin jouhikko viritetään?
G-vireinen kolmikielinen jouhikko viritetään yleensä a1–d1–g1: melodiakieli A4 (440 Hz), keskimmäinen bordunakieli D4 (293,66 Hz) ja perussävelkieli G4 (392 Hz). Korkeus on sopimus, ja matalammiksi rakennetut soittimet viritetään samoin välein alemmas.
Viritetäänkö jouhikon kielet kvinteittäin?
Vain osittain. Melodiakieli on kvintin bordunan yläpuolella, mutta perussävelkieli on kvartin bordunan yläpuolella.
Miksi G-vireisen jouhikon borduna on D?
Jouhikko nimetään asteikon perussävelen mukaan, ja sen soittaa avoin, vain jousella soitettava kieli. Borduna on kvartin sen alapuolella.
Voiko jouhikon virittää näppäilemällä?
Jousella saat paremman tuloksen. Näppäilty jouhikieli soi niin hiljaa, että mikrofonin on vaikea kuulla sitä, joten soita jokainen avoin kieli erikseen jousella.