Viisikielisen kanteleen viritin
Viisikielinen kantele viritetään yleisimmin D-duurin viiteen ensimmäiseen säveleen: d1–e1–fis1–g1–a1, tieteellisessä merkinnässä D4 E4 F♯4 G4 A4 (293,66–440 Hz, kun A4 = 440 Hz). Pisin kieli on matalin D ja lyhyin korkein A. Toinen yleinen vaihtoehto on D-molli, jossa kolmas kieli on F4 eli f1.
Viisikielisen kanteleen sävelet ja taajuudet
Viisikielinen kantele D-duurissa pisimmästä kielestä lyhimpään. Tasavireiset taajuudet, kun A4 = 440 Hz; D-mollissa kolmas kieli on F4 (349,23 Hz).
| Kieli | Sävel | Taajuus (Hz) |
|---|---|---|
| 1 (pisin) | D4 | 293,66 |
| 2 | E4 | 329,63 |
| 3 | F♯4 (D-molli: F4) | 369,99 (349,23) |
| 4 | G4 | 392,00 |
| 5 (lyhyin) | A4 | 440,00 |
Näin käytät
- Napauta Laita mikrofoni päälle, salli käyttö ja valitse viritys: D-duuri, D-molli tai matala kielisarja.
- Vaimenna muut kielet kämmenellä ja näppää yksi kieli. Kantelen avoimet kielet soivat myötä, ja muuten viritin voi kuulla väärän kielen.
- Osoitin vasemmalla: kiristä. Oikealla: löysää. Käännä viritystappia viritysavaimella hyvin pienin liikkein, koska lyhyt teräskieli muuttuu nopeasti.
- Etene matalimmasta D:stä korkeimpaan A:han ja käy sitten kaikki kielet vielä kerran läpi: kiristäminen muuttaa kannen jännitystä ja siirtää muita kieliä.
Ohjeet ja selitykset
Viritin kuuntelee mikrofonia, tunnistaa soittamasi kielen ja näyttää sävelen, sentit ja suunnan. Oktaavi on yksiviivainen: Koistinen Kantele kertoo, että viisikielinen kantele viritetään yleisimmin juuri siihen. Suomalaisessa nuottimerkinnässä d1 tarkoittaa siis D4:ää, ei hyvin matalaa D1-säveltä.
D-duuri, D-molli ja sävelvaihtovipu
D kantelen perussävelenä on vakiintunut käytäntö eikä ehdoton sääntö: Koistinen kuvaa perusvireeksi diatonisen D-duuri- ja/tai D-molliasteikon, ja suomenkielinen Wikipedia muistuttaa, että muitakin virityksiä käytetään. Duurin ja mollin ero on vain kolmannessa kielessä: F♯4 (369,99 Hz) tai F4 (349,23 Hz).
Joissakin kanteleissa on sävelvaihtovipu, joka vaihtaa kolmannen kielen F:n ja Fis:n välillä. Kaikissa sitä ei ole, ja ilman vipua kolmas kieli viritetään uudelleen. Jos kantelessasi on vipu, tarkista virittimellä molemmat asennot. Perinteessä terssi viritetään joskus korvalla puhtaaksi; tämä viritin näyttää tasavireisen tavoitteen, joka sopii yhteissoittoon pianon ja kitaran kanssa.
Twin5-yhteissoittokanteleessa on kaksi viiden kielen sarjaa: toinen yksiviivaisessa oktaavissa ja toinen oktaavia alempana pienessä oktaavissa (D3–A3). Valitse matala kielisarja vain silloin, kun soitat tällaista matalaa sarjaa. Tavallinen viisikielinen kantele viritetään yleisimmin D4–A4-alueelle.
10-, 11- ja 15-kieliset kanteleet
Isommat kanteleet viritetään diatonisesti kieli kieleltä, eikä niille ole yhtä yhteistä karttaa. Koistinen ilmoittaa 11-kielisen Wing11-mallin äänialaksi a–d2 eli A3–D5 (puolitoista oktaavia), mutta ei julkaise sävellajia kieli kieleltä. 10- ja 15-kielisille kanteleille emme löytäneet valmistajan julkaisemaa sävelkarttaa, ja kielitys vaihtelee mallin mukaan: esimerkiksi 15-kieliseen Wingiin myydään erikseen soolo- ja bordunakielisarja.
Viritä isompi kantele valmistajan taulukon tai opettajasi virityksen mukaan kromaattisella virittimellä, joka näyttää minkä tahansa sävelen ja oktaavin. Suuri konserttikantele vaihtajakoneistoineen on eri soitin, eikä tämä sivu koske sitä.
Vinkit
- Tarkista oktaavi eikä vain sävelen nimeä: matalin kieli on D4 (293,66 Hz). Jos lukema on noin 587 Hz, kieli on oktaavin liian korkealla, ja lyhyt teräskieli voi katketa.
- Tunnista kielet pituuden ja sävelen perusteella, älä soittoasennon: kanteletta soitetaan sekä lyhyen että pitkän sivun puolelta, mutta näissä virityksissä pisin kieli on aina matalin D.
- Uudet teräskielet venyvät ensimmäisinä päivinä, ja lämpötila ja kosteus vaikuttavat puurunkoon. Anna kanteleen tasaantua huoneeseen ja viritä ennen soittoa.
Usein kysytyt kysymykset
Mihin säveliin viisikielinen kantele viritetään?
Yleisimmin D-duuriin: D4, E4, F♯4, G4 ja A4 pisimmästä kielestä lyhimpään (293,66; 329,63; 369,99; 392 ja 440 Hz, kun A4 = 440 Hz). D-mollissa kolmas kieli on F4 (349,23 Hz).
Mitä d1–a1 tarkoittaa kanteleen nuoteissa?
Se on suomalainen oktaavimerkintä: yksiviivainen oktaavi alkaa keski-C:stä, joten d1 = D4 ja a1 = A4 (440 Hz). Se ei tarkoita hyvin matalaa D1-säveltä.
Miten viritän 10-, 11- tai 15-kielisen kanteleen?
Kieli kerrallaan valmistajan taulukon mukaan kromaattisella virittimellä. Näille koille ei ole yhtä yhteistä sävelkarttaa; esimerkiksi Koistinen Wing11:n ääniala on a–d2 eli A3–D5.
Pitääkö kantele virittää A = 440 Hz:iin?
Mikään löytämämme lähde ei määrää kanteleelle omaa viritystasoa. 440 Hz on virittimen oletus ja sopii yhteissoittoon; vaihda vertailusävel, jos ryhmäsi käyttää muuta.